Koti-ilta Pariisissa

Vaikka asuu niinkin ihanassa kaupungissa kuin Pariisissa, täytyy se pyykkikasa kuitenkin pestä. Alkoi nimittäin vaaleat alkkarit loppua (Too much information? Pahoittelen.), joten piti kledjut viskata sinne koneeseen. Vaatteiden lilluessa siellä voi Maaria nauttia True Bloodin uudesta jaksosta ja juoda sitruunakokista. TB oli pienoinen pettymys ja cola oli oikein raikasta. Minni ei ole tullut pieneen aikaan tervehtimään, pitäisikö huolestua jo? Jostakin kumman syystä töissä ihmiset eivät ole olleet ihastuksissaan mun uudesta kämppäkaverista. Ihmettelen syvästi. Osa alkaa heiluttelemaan käsiä (sellain "Pois pois!") ja osalle tulee kuvottunut ilme ja ne juoksevat keittiöön. Noh Minni, mamma rakastaa sua! Tulee söpöstä hiirulaisesta mieleen Porin pihapiirissa juoksennellut rottapariskunta vuosikausia sitten. Osa seuraa lintuja, Tirrin jälkikasvu seurasi pulleiden Mikin ja Minnin (ei ole paljoa mielikuvitusta nimien kanssa ei) puuhasteluita pihalla. He tykkäsivät kiivetä lintulaudalle, olivat ketteriä vekkuleita. Ilkeä isi yritti tappaa niitä mutta aika fiksuja olioita olivat. Huvittavinta oli kun iskä juoksi pihapiiriin kumisaappaat jalassa ja harja (vai oliko lapio?) kädessä. Hienosti hyppäävät rotat. En aikaisemmin tiennytkään. Minni ja Mikki katosivat mystisesti jossakin vaiheessa. Kenties muuttivat ystävällisempään pihapiiriin. Mutta juu, rotat eivät ole kivoja sisällä. Minni 2 on taasen söpö eikä toivottavasti levitä ruttoa. Eihän?

Olen päättänyt lähettää laatikon tavaroita mamman ja iskän luo. Noi mun ostokset eivät millään ilveellä mahdu mun matkalaukkuun. Taitaa olla nyt yhdeksän uutta mekkoa tämä kokonaissaldo. Plus yksi laukku ja kahdet kengät. Ostin muuten edellispäivänä sellaista suihkutettavaa kuivasamppoota. Nelliina sanoi blogissaan, että suihkis suihkis vaan niin on tuuhea ja kiva otsis. Sellaista olen täältä metsästänyt ja la se löytyi. Kun sitä tänä aamuna olisin halunnut käyttää (sellain suihkis suihkis) niin ei romu toiminut. Se pää irtosi ja no ei tullut mitään ulos. Murrrrr. Muutenkin mun tukka on aika karsea. Äiti antaisi mulle kotona rahaa käteen ja passittaisi kampaajalle. "Maaria mene nyt. Mä maksan. Mene nyt." Mun takatukka on kyllä jännä ja juurikasvu liukuvärjäys on...mielenkiintoinen. Mutta kun kampaajakokemukset ulkomailla ovat aika järkkyjä. Suomestakin on tarpeeksi vaikea löytää kampaajaa saati sitten ulkomailta. Heini kertoi mulle värikkäästä kampaamosta, jossa on jännittävää asiakaskuntaa. Kenties menen sinne?

Hei, nyt mä juoksen heittämään vaatteet kuivaajaan! Puss puss!