Aurinko nousee Pariisissa

Tai nousi aika kauan sitten mutta anywhooo. Eilen viiden aikaan saavuin CDG:n lentokentällä ja oli kyllä aika jännä tunne istua ja odottaa matkalaukkua. Tuli mieleen noin kuukauden takainen reissu Pariisin Tirrin poppoon kanssa ja samaisessa paikassa istuimme veljen kanssa iPhoneja räpelöiden. Lufthansa on aivan mahtava lentoyhtiö, väsynyt matkalainen saa viiniä ja ruokaa! Kun on viime vuosina enimmäkseen käyttänyt halpisyhtiöitä, joissa vesilasillinenkin on maksullinen, tämä on luksusta. Ja välilaskupaikassa Münchenissä sai ilmaisia lehtiä ja kahvia. Maaria hykerteli. Go saksalaiset! Niin takaisin sinne lentokentälle, laukku tuli vikkelään mutta sitten seikkailin Roissy-bussipysäkkiä etsien. Kuukausi sitten se lähti yletasanteelta mutta nyt näemmä alatasanteelta. Alrighty then. Minä ja kolmisenkymmentä vienosti hymyilevää aasialaista odotimme bussia. Ja odotimme. Bussi tuli yli puolen tunnin päästä ja ahtauduimme sisään, istumapaikka oli toiveajattelua. Viime kerralla pääsimme keskustaan alle puolessa tunnnissa, nyt noi tunnissa matelimme ruuhkassa eteenpäin. Sitten minä ja omaisuuteni etsimme Plumin lukaalia ja aika helposti se sitten löytyi.

Niin, asunto. Ihan ekaksi sain poskipusut brittiläiseltä vuokraemännältäni ja tapasin kämppä (kimppa-)kaverini. Ihan mukavan oloista sakkia, kaikki vaikuttavat saaneen osansa maailman boheemiannoksesta. Asunto on todella iso ja suuri osa huoneista on oikein söpöjä, tauluja roikkuu ihan joka paikassa. Sitten on sellaisia mystisiä käytäviä ja huoneita, jotka ovat täynnä romua. Minä saan käyttää yhtä vessoista, kylppäriä ja keittiötä. Niin ja huonettani tietty. Se on söpö, siisti ja sieltä löytyy kaikki mitä tarvitsen. Pienestä ikkunasta kuuluu elämän ääniä (mutta aika hiljaista on). Gaia, pieni jackrusselin pentu, pitää keittiötä valtakuntanaan. Siis ei ehkä omasta tahdostaan, sillä hänen pitäisi pysyä siellä. No ei kyllä pysy, Parikat on nostettu turvaan just in case. Gaia haukkuu, vikisee ja haluaa huomiota sekä pureskelee tavaroita (eilen se oli emännän lattialla jättämä roskapussi...ihanaa) mutta on ystävällinen. Hänellä on varmaan tylsää ja hän on pentu. Tulee Huu mieleen, semisti ärsyttävä tyyppi aina välillä. Mutta niin ihana kuitenkin. Kylppäristä vuokraemäntä varoitti ja onhan se jännittävässä kunnossa. Sanotaan niin, että Laura ei siellä peseytyisi. Vastapäätä olevassa vanhassa rakennuksessa näyttää olevan toimisto ja kylppärissä ei ole verhoja. Voin aloittaa heidän päivänsä floor shown kera.

Summa summarum, luulen että tulen viihtymään. Kaikki tuntuvat viihtyvän omissa oloissaan mutta kuitenkin halutessani saan heistä seuraa. Kello on vähän yli yksitoista, Pariisi lopettaa ja taitaa mennä selaamaan matkaopasta puistoon.