Maaria kuukausihuollossa

Aikomuksena oli tietenkin herätä ihmisten ajoissa mutta kuinkas kävikään. Ovesta pääsin ulos puolenpäivän aikoihin ja sekin tuntui vaikealta. Toisaalta, mitä virkaa on viikonlopuilla jos silloin ei voi nukkua pidempään kuin arkena? I ask you. Plum lähti mun mukaan Gaian kanssa ja näytti mulla kulmakunnan halvimman kampaamon. Sitten hän päätti tulla mun mukaan lounaalle ja mikäs siinä. Ranskassa kun ollaan, myös karvanaama Gaia pääsee tassuttelemaan rafloihin ilman että viranomaiset sulkevat paikkaa. Mun Café Pistache ei kuitenkaan viehättänyt Plumia ja monen mutkan jälkeen päädyimme halvahkoon mutta myös tylsähköön kahvioon, josta ostin salaatin ja fromage blanc-jälkkärin. Jälkkärin päädyin lopulta nauttimaan kauniissa Palais Royal-puistossa. Sitten suunnistin kiinalaisten kortteleiden suuntaan 13. osaan masterplanina hoidattaa jalkani ja kätöseni esittelykuntoon. Piipahdin vielä kambodjalaisessa ravintolassa, jossa jälkkäri oli oikein maittavaa, mutta mango-rapusalaatti ei oikein miellyttänyt Mörriä. Allergialääkkeen otosta huolimatta ravun maku aiheutti vatsan vellontaa. Noh, jasminitee oli oikein hyvää.

Vartailin vähän hintoja ja lopulta marssin sisään kynsi"salonkiin". Olin bongannut ikkunasta, että käsi-ja jalkahoito ovat yhteensä 30 egeä. Muy bien. Tähän siis vielä kuului lakkaus. Olin kambodjalaisen naisen hoidettavana noin kaksi tuntia. Kun mua alettiin ohjaamaan liikkeestä takapihalle aloin jo ajatella, että kohta Maaria ryöstetään, mukiloidaan ja mä löydän itseni ammeesta vailla munuaista. No ei nyt sentään, oven takaa paljastui keskeneräinen salonki/työntekijöiden lounastila/varasto. Siellä riisuin häpeillen kengät paljastaen mun liiskaantuneet ja ällöt jalat. Niitä sitten huollettiin aika kauan, varmaan desi kaikkea jännää sieltä irtosi. Vähän oli kovakourainen nainen mutta ei liian. Ronski maalaistyttö, sanoisi mamma. Väriksi valitsin vadelmanpunaisen. Kädet olivat nopeat hoitaa, niitä hän oikein ylisti. Enpä ole juu niillä kauheasti lypsänyt tai kiillottanut hopeaa. Oikein hyvää jälkeä, Maaria on hyvin tyytyväinen. Tämän jälkeen, kevein askelin, astuin sisälle kampaamoon samaisella aluella. Nakkasin kuvan pöydälle ja kyselin hinnan perään. Pieniä kommunikaatio-ongelmia oli aika kivasti mutta lopputulokseen ja hintaan olen tyytyväinen. Väri ja leikkaus 42 euroa. Tosin värjättiin vain tyvi. Pesupaikalla tuntui kuin päänahkaa olisi enimmäkseen vaan raavittu, ihan kauhean kovaotteinen oli. En sitten viitsinyt pyytää päänahanhierontaa, se oli jo tässä vaiheessa irronnut. Malli on nyt aikalailla potta, itse pidän aika paljon. Kiva kesätukka, näyttää söpöltä verenpunaisen huulipunan kanssa. Äiti ja veli eivät tule pitämään, se on selvä. Ei ole Amélie.

Syömään menin lopulta Comptoir des Petits Champsiin, jossa otin kasvispastaa ja fromage blancia tuoreilla mansikoilla & mansikkahillolla. Nami nam. Tosin mun kir royal oli hivenen tyyris, 12 egeä. Note to self, ota ainoastaan porukoiden maksaessa. Oikein ihana paikka, sinne uudestaan. Viinilasilliselle menin söpöön vähän kitschahtavaan kulmakappakkaa, jossa oli porukkaa katsomassa futista. Keltaiset seinät täynnä vanhoja julisteita ja paljon punaista. Sen jalkkiksen voi kenties antaa anteeksi.

Kiitsi Hanna vinkistä, yritin useaan otteeseen. Fail. Se pyytää koko ajan kirjautumaan Google-tilille ja siitä tulee vicious circle. Kirjaudun ja se väittää etten ole kirjautunut ja joudun tekemään sen uudestaan. Ja uudestaan. Alkuviikosta blogspot toimi aivan normaalisti, pääsin automaattisesti kommentoimaan Paljettibaskerina. Nyt järjestelmä väittää, että en ole kirjautunut mutta kun painan "kirjaudu sisään", olen sen mukaan jo kirjautunut. Frustrating, you see. Paljettibaskeria ei löydy ollenkaan kun haluan kommentoida. Uusia tekstejä voin sen sijaan näpytellä. Höh.