Olen tänään kävellyt aivan hurjasti, reidukat ovat seksikkäästi punaiset kaikesta hankauksesta. En sitten pannut sitä Compeedin stickiä. Auts! Olen ihan hoidellut käytännön asioita, kuten hakenut kartan ja ostanut aurinkorasvaa, dödöä ja muuta äärimmäisen fabulöösiä! Menin sinne Tuiliersin puistoon, avasin matkaoppaan ja kuuntelin A Fine Frenzyä. Sitten talsin Musée des Arts Décoratifsiin, jossa olisin saanut ihastella muun muuassa entisaikojen kylppäreitä ja Musée de la Moden puolella erilaisia kankaiden koristeluita. Mutta pöh, näihin pysyviin näyttelyihin ei pääse kun vasta heinäkuussa, kun erinäköiset fiinit autot ovat näytillä. Kuka nyt ennemmin Ferrareita katsoo kuin pitsikauluksia? Tai älkää vastatko. Mä menen tsekkaamaan kaikki kolme sitten myöhemmin. Kenties saan seuraa? Museokaupassa kyllä vietin puolisen tuntia, mahtavaa tavaraa! Mukaan tarttui esim. The Thrifty Eater's Guide, vaikuttaa lupaavalta.
Menin myös höpöttelemään Comédie-Françaisen lippuluukulle ja menen jokin ilta tuntia ennen näytöstä vaanimaan -50% lippua. Aika hulppean oloinen paikka. Talsin myös Seinen rantaa vähän molemmilta puolilta, kävin moikkaamassa vanhaa tuttua Notre Damea ja sitten menin piipahtamaan erääseen näyttelyyn. Jaahas. Olin saanut Plumilta kutsun sinne avajaisiin, joten sinne sitten menin. Siellä oli oikeastaan kaksi massiivista teosta, toinen jonkinlainen puinen autonrunko (joka pyöri) ja toinen liikkuvan kidutuskoneen oloinen. Kiertelin siellä sitten eksyneen oloisena ja koetin ymmärtää teosten symboliikka. Ei Mörri hiffannut. Ennen kämpille raahautumista pysähdyin vielä valkkarille pienen pieneen baariin mun kämpän läheisyydessä. Isäntä (joka muistutti vähän Ream Barclaytä CSK:sta) tarjosi mulle makeahkoa valkkaria (eikä nyrpistellyt kuten iskä olisi tehnyt), emäntä ja tytär häärivät ruuanlaittopuuhissa mustan kissan hengatessa oven liepeillä. Perunamuusilta se mun mielestä näytti. Vähän höpötin heidän kanssaan ja he kertoivat tarjoavansa illallisen joka ilta ja olisin tervetullut vieras jos niin haluan. Tietty kyseessä on ihan bisnes mutta tuosta paikasta taitaa tulla yksi Mörrin kantakapakoista, syömään täytyy mennä jokin kerta.
Niin, aika romaaneita mä kirjoitan...Täytyy koettaa parantaa tapani!
Pitkä teksti, ihanaa! Mä vaan pidän enemmän kunnon tekstistä kuin sadasta tyhjänpäiväisestä kuvasta. Tai no, ehkäpä saamme tännekin (muutaman) kuvan näytille :) Olisi kiva nähdä niitä M:n uusista hoodeista.
VastaaPoistaSähän olet ehtinyt tekemään jo vaikka mitä! Starbucksin kahveja muuten myydään nykyään ruokakaupoissa. Makujakin oli suhteellisen monta erilaista.
Pidä hauskaa, mä aion uppoutua näin sunnuntain kunniaksi kirjoittamaan esseetä, jei!
Seikkailuja, seikkailuja - kyllä olet reipas dydy ja helkkarin hyvä kirjoittamaan... Onko romaani seuraava tuotos? Halauksia Annelilta
VastaaPoistaElämystä ja elämystä, ihanaa että nautit niistä. Kiva, jos löydät kantakuppilan kuten hellu hänen monsieurinsa, joka kuulema on lopettanut nyt. On mukavaa mennä paikkaan, jossa tuntee olevansa tuttu ja tervetullut. Heippa, mammma
VastaaPoista