Ja niin musiikki valtasi kaupungin

Eilen olin töiden jälkeen tehokas typy. Bongasin matkalla Ooppera Garnieriin Ben & Jerry-jätskikärryjä, joista jaettiin ilmaista jädeä. Täytyihän sitä jonottaa, valinta taisia osua chewy carameliin (tai johonkin sen tapaiseen). Moni taisi olla toisella tai neljännellä kierroksella. Ostin mulle ja Sini-Maarialle 12 euron liput katsomaan balettia (perinteisempää tällä kertaa, vähemmän hikeä ja ähkiviä miehiä ja enemmän tutu-hamosia) heinäkuuksi. Näin saan halvalla koettua molemmat majesteetilliset teatterirakennukset. Udonia kävin kalastelemassa läheisessä japsipaikassa ennen kuin lähdin kaupungille pyörimään. Ei tarvinnut sataa metriä kävellä kun musiikka kantautui korviini. Sen jälkeen harhailin siihen suuntaan, mistä kuului sulosäveliä (tai vähemmän suloisia). Illan aikana kuulin hengellistä kuoromusiikkia, pilviveikkojen reggeata, aistikasta jatsia, railakasta rokkia ja vaikka mitä maan ja taivaan välillä. Aika matkan talsin illan aikana ja olen sitä mieltä, että Fête de la Musique on ihan mahtava! Kaikki olivat hyvällä mielellä ja nauttivat musiikista. Vanhat harmaahapsiset herrat, trimmatut miesparit, lapsiperheet, pissikset ja kammatut neidit hytkyivät ja hymyilivät illan syleilyssä. Ja oli siellä pari kartta kädessä talsivaa turistiakin. Kuten moi. Tutustuin enimmäkseen 1., 2., 3. ja 4. osan musiikkiantiin. Suuri yllätys lienee kaikille, että pidin eniten Maraisin vibasta. Herttaisin oli sisäpihalle raahattu sähköpiano, jonka ympärillä harrastettiin yhteislaulua. Haitaria soittava mies ja hänen ympärillään piirissa tanssiva ryhmä oli myös mainio näky kesäillassa. Kiven heitit jonnekin, niin siellä oli takuuvarmasti myös soittaja. Monet olivat aivan mahtavia ja keräsivät suuren ihailijajoukon. Hellyttäviä olivat koululaiset, joiden esiintymistä vanhemmat, sukulaiset ja ystävät olivat tulleet seuraamaan. Menin pieneksi aikaa myös suurta keikkaa seuraamaan Palais Royaliin mutta katusoittajat veivät kyllä voiton. En muuten nähnyt puskapissoja tai oksuja kadunkulmassa. Vinkkupullot olivat tosin melkein kaikkien kainalossa. Se on kesä nyt.

Söin muuten äsken yhden parhaista ruuista Pariisissa. Le Billebaude taisi olla nimi. Seura oli mitä parasta ja ravintola kaikkien Tripadvisorin kehujen arvoinen. Ihan käsittämättömän hyvää. Maksoi enemmän kuin mun normiruoka (paljon enemmän) mutta...Ei voi valittaa. 3 ruokalajia, viini ja alkudrinkki 43 euroa. Saa sitä välillä törsätä vähän. Eikö vaan? Ellet iskä ole ollut...mene heti!

Kun kiertelin eilen Pariisin katuja, kauppojen sisällä kävi kuhina. Työntekijät valmistelivat tänään alkaneita alennusmyyntejä. Fête de la Musique aloittaa kesän 21.6 ja nyt 22.6 on alennusmyynnit. Mâconista muistan, että se on ISO juttu täällä. Ihmiset ottavat lomaa töistä sitä varten. Olette varmaan huomanneet aktiivisen kiertelyni ja vaatteiden sovittelun. Valmistauduin nääs tähän suureen päivään. Laura ainakin ymmärtää. Meinasi välillä herpaantua huomio itse musiikista kun kauppojen ikkunoissa oli isoja -50 %-kylttejä. Alennusmyynnit ovat jättimäiset. Eihän sitä oikealla hinnalla viitsi ostaa kun pientä itsekuria (who knew I had such a thing?) ylläpitämällä saa ihania tavaroita halvemmalla. Ihan kuin rahaa laittaisi pankkiin, eikö vaan? Ostin Kookaista neljälläkympillä (-50 %) punaisen mekon, jossa oli pitsimäinen pinta ja pieni rusetille laitettava nyöri edessä. Duo Eccess-kaupasta ostin kaksi villatakkia/boleroa, joista toista olin jo aikaisemmin sovittanut. Niitä olen kaivannut töihin täällä. Ihanaa matskua molemmat. Öööö, värit ovat ne yllättävät punainen ja musta. *Insert gasp here* Ja tämä on alkua, täytyy vähän hioa budjettia jotta parit baltsut ja mekot saa vielä ostettua. Mutta yksi asia on varma: Kaupat eivät täältä lopu!