Ranskan luonnonihmeitä

Puhuimme Heinin kanssa Nizzan yössä epäilyttävistä ihmisistä. Meidän molempien mielestä ihmisissä, jotka 1) kuuntelevat "sitä mitä sattuu tulemaan radiosta" ja/tai 2) eivät pidä suklaasta (oli meillä kolmaskin ryhmä, mutta unohdin sen) on jotakin syvästi epäilyttävää ja mahdollisesti häiriintynyttä. Does not compute. Jos satut kuulumaan yhteen tai molempaan ryhmään, älä huolehdi. Maaria on kaikkien biologisten olentojen ystävä.

PS: Söin juuri suklaamuffinsin.

Minulla on noin kolme viikkoa vaihtoa jäljellä. Jösses. (Äiti voi muuten lopettaa sen virnistelyn näytön edessä) Vaihtoni Montpellierissä jää todella lyhyeksi, mutta sen tiesin jo tänne saapuessani. Kyseessä on kuitenkin alle neljän kuukauden oleskelu. Ja se ole mitään. Tuntuu siltä kuin olisin ehtinyt raapaisemaan vähän pintaa. Italian vuodestani muistan sen, että keväällä alkoi tapahtua. Syksy oli vasta alkusoittoa. Joten kyllä, harmittaa lähteä. Olen jutellut asiasta muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Osa on tietysti pidentänyt vaihtoaikaansa, osa lähtee suru puserossa ja osa kokee, että täällä vietetty aika on riittänyt. Tunnen myös kaksi ihmistä, jotka ovat lyhentäneet oleskeluansa erinäisistä syistä. Olen myös huomannut, että monet eivät jaa minun rakkauttani Montpellieriä kohtaan. Itse voisin kirjoittaa tälle kaupungille oodin. Meillä klikkaa. Näiden ihmisten mielestä tämä kermanvärinen kaupunki on ihan ok, mutta liian pieni. Makunsa kullakin, myös kaupunkien suhteen. Olen tähän mennessä oleskellut kolmessa kaupungissa, joissa voisin kuvitella asuvani pitkän aikaa. Pyhä kolmikko on tällä hetkellä Toulouse, Montpellier ja Edinburgh. Ai entä Pariisi sitten? Pariisi on Pariisi, mutta en voi kuvitella asuvani siellä paria (ihanaa) vuotta kauempaa. Loppuisi raha (ja mekkotila vaatekaapista).



Kuukauden päivän asu. Söppänä vai reppana?

Pariisista (ja mekoista) puheen ollen, tyylini on herättänyt täällä huomiota.Tarkkasilmäisten ystävieni mukaan pukeutumistyylini saa myös Suomessa huomiota osakseen. Olen itse niin omissa maailmoissani (dialogi Robert Pattisonin kanssa nääs), että en kiinnitä siihen huomiota. Mutta eivät ne suomalaiset hissukat mitään sano (paitsi jos promillelukema nousee). Tuomas on oma lukunsa, kaikkea herjaa ja armotonta kiusaamista se Punahilkka-pikkusisko saa kestää! Täällä Ranskan kaduilla minua kutsutaan usein juuri Punahilkaksi tai Maija Poppaseksi. Olen myös kuullut, että tyylini on "pariisilainen". (Editor's note: En nähnyt yhtään ihmistä Pariisissa, joka olisi pukeutunut samalla lailla kuin minä.) Olen myös kuullut, että pukeutumistyylini on ranskalaisempi kuin ranskalaisten. Baskereita täällä on hyvin harvassa.

Seuraavaksi hieman kuvia minun, Ellenin ja saksalaisen Caron roadtripista. Kävimme katsastamassa Cirque de Navacelles-upeuden. Se näyttää todella pliisulta kuvissa, mutta luonnonihme on todella jännittävä korkeuksista katsottuna. Laakso, jossa on pyöreähkö rakennelma keskellä. Pienen kylän vieressä on ihana vesiputous. Sen jälkeen pysähdyimme Lac du Salagoun rannalla. Se on tunnettu punaisesta maaperästään (joka ei tietenkään välity kuvista samalla lailla kuin paikan päällä). Kävimme myös vilkaisemassa Béziersin halki virtaavaa Canal du Midiä (joka ei kenties ole kaunein ja pittoreskein osa tuota tunnettua kanavaa). Automatkailussa on kieltämättä omat hyvät puolensa! 



Cirque de Navacelles



Lac du Salagou





Canal du Midi



Vaikka kotiinlähtö vähän ahdistaa, niin kyllä minä sitä toisaalta odotan kovasti. Eilen vilkuilin Sara La Fountainin leivonnaisreseptejä jouluksi. Mansikkavaahtokarkkeja, suklaakakku vai pekaanipähkinäpiiras? Elämä on täynnä vaikeita valintoja! En kyllä oikein ymmärrä karppaajia. Hiilihydraatit ovat ihan parasta! Niiden mussuttamista voisin kyllä vähentää (kenties pakon edessä), mutta en ikinä kokonaan lopettaa. Enkä millään usko, että se olisi terveellistäkään pidemmän päälle. (Terveellisyydestä siis puhuu tyyppi, jonka ruokavalio usein koostuu juustosta, patongista ja oliiveista.)

Nyt Brechtin pariin!

PS: Pahoittelen vammailevaa fonttia. Mörri ei jaksaa enää koittaa fiksata sitä, liian hapokasta.